|
Tää hylly ois tässä ja sitte tää sahais tästä ja tekis tällasen kulmahomman ja toi mahtuis tähän ja toi tohon. Suunnitelmat elää! |
|
Nykyisen keittiön todellisuus, jos on just siivonnut. |
|
Remonttivaiheita. Ei ole näin tyhjää ollut sen jälkeen... |
Mahatauti taitaa olla voitettu, koska suunnitelmia on taas päässä enemmän kuin ois hyväksi. Kohteena on tänään ollut keittiö. Sitä voisi yhdellä sanalla luonnehtia
rönsyileväksi. Toinen sana on
pieni, ainakin kun suhteuttaa väkimäärään (viisi). Keittiöön asennettiin mittojen mukaan tehdyt alakaapit joulukuussa 2008. Tuolloin olin ihan varma, ettei me tarvita lisää yläkaappeja. No, mieli muuttuu. Toisaalta, on tuota populaakin tullut talouteen pari lisää. Ongelma on siinä, että nykyisessä keittiössä on paljon roikkuvaa tavaraa. Boheemia, juu, ja rentoa, mutta nyt alkaa olla mitta täynnä. Selkeyttä ja tavarat piiloon, kiitos! Toki alakaapit olivat aikanaan iso parannus, koska sitä ennen keittiö oli nykyistäkin boheemimpi. Harmi kun en löytänyt kuvaa tähän. Oli suurkeittiöallasta, eriparista alakaappia ja vielä nykyistä enemmän keltaista. Koko keittiö oli tosi epäkäytännöllinen – mutta aah niin
pärsöönällinen.
Oikeastaan aloitin keittiön kanssa pari viikkoa sitten, kun olin päivän kahden kuopuksen kanssa. Kävimme kirpparilla, ja löysin sieltä puisen leipälaatikon. Raivasin myös puuhellan tavararöykkiön alta esille ja käyttöön, ja järjestelin kapustoille laatikon. Aiemmin nekin olivat esillä, huoh. Tänään soittelin muutamasta myynnissä olevasta yläkaapista, ja varasin yhden sunnuntaihin asti. Lähtisköhän tämä projekti nyt etenemään? Mies miekkonen kielsi, ettei saa vaihtaa kaappeja yks kerrallaan, vaan kaikki muutokset olisi tehtävä kerralla. Onpa tylsää! Ihan vähän vaan oisin voinut ens viikolla vaihdella joitain pikkukaappeja...